SAAMELAISTIETOA OPETUKSEEN

Vuonna 1923 Haudenosaune päällikkö Deskaheh matkusti Amerikasta Sveitsiin, Geneveen tapaamaan Kansainliiton edustajia. Hänen tavoitteenansa oli saada tunnustusta itäisen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansalle, Irokeeseille. Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka edelsi Yhdistyneitä kansakuntia (YK). Vaikka päällikkö Deskahehin ei sallittu puhua Kansainliitolle, mutta hänen matkansa viitoitti tietä maailman alkuperäiskansoille. Deskaheh (also known as Levi General), Cayuga chief and speaker of the Six Nations Hereditary Council Historical process at the United Nations - DOCIP Kuva: Wikimedia CC

Alkuperäiskansojen maailmanneuvosto (World Council of Indigenous Peoples, WCIP) oli kansainvälinen organisaatio, jonka pyrki edistämään ja saamaan maailmanlaajuista hyväksyntää alkuperäiskansojen oikeuksien käsitteelle. Se toimi vuosina 1975-1997. Saamelaiset olivat mukana maailmanneuvoston perustamisprosessissa ja osallistuivat arktisten kansojen konferenssiin (Arctic Peoples Conference) Kööpenhaminassa vuonna 1973. Saamelaisneuvosto oli yksi maailmanneuvoston perustajajäsen. Alkuperäiskansojen maailmanneuvosto käsitteli alkuperäiskansojen taloudellisia, kulttuurisia, poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia asioita sekä heidän maiden ja luonnonvarojen säilyttämistä. Kuva: Hans Ragnar Mathisen. Kuva: Veikko Holmberg Alkuperäiskansojen maailmanneuvosto – Saamelaiskulttuurin ensyklopedia https://saamelaisensyklopedia.fi/wiki/Alkuper%C3%A4iskansojen_maailmanneuvosto World Council of Indigenous Peoples, WCIP https://en.wikipedia.org/wiki/World_Council_of_Indigenous_Peoples Lobbying for Global Indigenous Rights: The World Council of Indigenous Peoples (1975-1997) http://interamerica.de/current-issue/kemner/ Arctic indigenous peoples' internationalism: in search of a legal justification https://www.cambridge.org/core/journals/polar-record/article/abs/arctic-indigenous-peoples-internationalism-in-search-of-a-legal-justification/60E9D141DC3CF3A32E5F168198D95D84# ARCTIC PEOPLE MEET AND ASK RIGHTS BILL - The New York Times https://www.nytimes.com/1973/11/26/archives/arctic-people-meet-and-ask-rights-bill.html

Yhdistyneiden Kansakuntien alkuperäiskansojen historiassa on keskusteltu pitkään alkuperäiskansojen määritelmästä. YK:n pysyvän foorumin mukaan mikään YK:n järjestelmän elin ei ole koskaan hyväksynyt tällaista määritelmää. Suosituin ja kuuluisin määritelmä, on YK:n erityisraportoija José Martínez Cobon alkuperäiskansojen syrjintää koskevassa selvityksessä vuonna 1981. Cobon ehdottaa seuraavaa määritelmää alkuperäiskansoista: "Alkuperäisillä yhteisöillä, väestöillä ja kansoilla on historiallinen jatkuvuus niistä yhteisöistä, jotka kehittyivät heidän alueillaan ennen valloitusta ja kolonialismia. Ne katsovat eroavansa nykyisten yhteisöjen tai niiden osien muista sektoreista. Ne muodostavat nykyään yhteisön ei-hallitsevan osan ja ovat sitoutuneet säilyttämään, kehittämään ja siirtämään tuleville sukupolville muinaiset alueensa ja etnisen identiteettinsä. Ne muodostavat perustan alkuperäiskansojen olemassaolon jatkumiselle kansoina sopusoinnussa näiden kulttuuristen mallien, sosiaalisten instituutioiden ja oikeuskäytännön kanssa." Määritelmässä on oleellisen tärkeää, että kansa itse pitää itseään alkuperäiskansana. Lisätietoja alkuperäiskansojen käsitteestä Martínez Cobon selvityksestä. Study of the Problem of Discrimination Against Indigenous Populations: Final report submitted by the Special Rapporteur, Mr. José Martínez Cobo https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/publications/2014/09/martinez-cobo-study/

Vuonna 1982 perustettiin alkuperäiskansoja käsittelevä työryhmä (Working Group on Indigenous Populations, WGIP) ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua käsittelevän alakomitean tytärelimeksi. Työryhmä toimi vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen sen tilalle perustettiin alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismi (EMRIP) omaksi YK:n elimeksi. Lisätietoja työryhmästä saat napsauttamalla YK: n ihmisoikeusvaltuutetun sivulta: https://www.ohchr.org/EN/Issues/IPeoples/Pages/WGIP.aspx Lisätietoja alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismista alta. Kuva: Grand Chef of the Crees Ted Moses, Lars-Anders Baer ja Leif Dunfjeld alkuperäiskansojen käsittelevän työryhmän kokouksessa (WGIP) Genevessä 1987. Kuvaaja Beatrice Weyrich / hosted by Docip.

Kansainvälinen työjärjestö (International Labour Organization, ILO) on ollut alkuperäiskansojen ja heimokansojen asioissa mukana jo 1920-luvulta lähtien. Työjärjestön alkuperäiskansojen ja heimojen kansojen sopimus nr 169 vuodelta 1989 on ainoa ratifioitavaksi avoin kansainvälinen sopimus, joka koskee yksinomaan alkuperäiskansojen oikeuksia. Norja on ratifioinut sopimuksen vuonna 1990 ja Tanska vuonna 1996. Suomi ja Ruotsi eivät ole ratifioineet sopimusta. Eduskunnan lakihankkeiden tietopaketit (LATI): ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen nro 169 ratifiointi https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/ILOn-alkuperaiskansoja-koskevan-yleissopimuksen-nro-169-ratifiointi.aspx Kansainvälisen työjärjestön kotisivu https://www.ilo.org/ Sopimusteksti pohjoissaameksi Norjan hallituksen sivulla https://www.regjeringen.no/se/Fattat/algoalbmogat-ja-unnitlogut/samepolitihkka/midtspalte/Konvenuvdna-nr-169-Eamialbmogiid-ja-eard/id451312/ Tutustu yleissopimukseen nr 169 https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/ilo_169.pdf TASKUKIRJA: YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista ja ILO:n yleissopimus nro 169 https://www.ykliitto.fi/sites/www.ykliitto.fi/files/apk-oikeuksien_julistus.pdf 99 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA ILO 169 –SOPIMUKSESTA https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/@Bin/280467/51662_99_kysymysta_ja_vastausta_ILO_169_sopimuksesta_FINAL.pdf 99 GAŽALDAGA JA VÁSTÁDUSA ILO 169 –KONVENŠUVNNAS https://syrjinta.fi/documents/25249352/34271292/99+kysymyst%C3%A4+ja+vastausta+ILO+169+-sopimuksesta.pdf/80e77ce9-4d54-4230-a488-06ebf12aa8c7/99+kysymyst%C3%A4+ja+vastausta+ILO+169+-sopimuksesta.pdf?version=1.1&t=1600444142200

YK:n julisti vuoden 1993 maailman alkuperäiskansojen kansainväliseksi vuodeksi. Tämä johti ensimmäiseen alkuperäiskansojen kansainväliseen vuosikymmeneen. Oktavuohta-sivuston historia alkoi YK:n julistamana alkuperäiskansojen teemavuonna 1993. Oktavuohta-paperilehden julkaisijana oli Saamelaisten koulutusasiainneuvosto/ Sámiid skuvlenáššiidráđđi, joka teki silloin jo yhteistyötä Opetushallituksen kanssa. Oktavuohta julkaistiin vuosina 1993 ja 1997 ja se jaettiin kaikkiin Suomen kouluihin Opetushallituksen Spektri-lehden liitteenä. Vuosi 1993 oli Saamelaisten koulutusasiainneuvostossa vilkas ja innostunut. Oktavuohta-lehti kertoi mm. lokakuussa 1993 Helsingissä Jugend-salissa järjestettävästä viikon mittaisesta ´Saamelaiskulttuuri koulun teemana´-tapahtumasta. Tapahtuman ohjelmassa oli yhdeksän erilaista saamelaiseen kulttuuriin liittyvää näyttelyä Nils-Aslak Valkeapään kuvataiteesta valokuviin ja saamelaiseen käsityöhön. Viikon aikana näytettiin saamelaisen elokuvaohjaaja Paul Anders-Simman elokuvia, pidettiin saamelaiskulttuurin oppitunteja Helsingin koululaisille ja järjestettiin teatteriesityksiä. Oktavuohta-lehti oli tarkoitettu mielenkiinnon herättämiseksi saamelaistiedon opetukseen kouluissa. Lehden lisäksi valmistettiin saamelaistiedon materiaalipaketti, jota koulut saivat tilata käyttöönsä. Paketti sisälsi saamenkielistä musiikkia sanoineen ja suomennoksineen, teema- ja ideavihkosen, teemajulisteen ja muuta oheismateriaalia. – Vuosi 1993 oli iloinen ja innostunut ja saimme paljon postia kouluilta ympäri Suomen, kertoo silloinen ja nykyinen Oktavuohtan toimittaja Ulla Aikio-Puoskari.

YK:n julisti vuoden 1993 maailman alkuperäiskansojen kansainväliseksi vuodeksi. Tämä johti ensimmäiseen alkuperäiskansojen kansainväliseen vuosikymmeneen. YK julisti ensimmäinen alkuperäiskansojen vuosikymmenen 1995-2004. Vuosikymmenen aikana alkuperäiskansoilla oli tilaisuus solmia kumppanuuksia toisten kansakuntien kanssa varmistaakseen ja suojellakseen alkuperäiskansojen ja heimokansojen oikeuksia ja maita kaikkialla maailmassa. Eri alueiden alkuperäiskansojen delegaatiot ympäri maailmaa kokoontuivat laatimaan julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista. Monien vuosien yhteistyön ja keskustelun jälkeen YK:n yleiskokous hyväksyi YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista (United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples , UNDRIP) vuonna 2007. Vuosikymmenen aikana perustettiin YK:n alkuperäiskansojen vapaaehtoisrahasto (UN Voluntary Fund for Indigenous Peoples) vuonna 1985. Kuva: YK March 7 briefing consultations on participation of indigenous peoples at UN First International Decade of the World’s Indigenous People (1995-2004) https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/second-international-decade-of-the-worlds-indigenous-people/7276-2.html UN Voluntary Fund for Indigenous Peoples https://www.ohchr.org/EN/Issues/IPeoples/IPeoplesFund/Pages/IPeoplesFundIndex.aspx The Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights (OHCHR) https://www.ohchr.org/en/issues/ipeoples/pages/internationaldecade.aspx

YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi (The United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues, UNPFII) perustettiin vuonna 2000 YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) neuvoa-antavaksi elimeksi. Sen tehtävänä on keskustella ja käsitellä alkuperäiskansojen kysymyksiä, jotka liittyvät taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, kulttuuriin, ympäristöön, koulutukseen, terveyteen ja ihmisoikeuksiin. Pysyvä foorumi järjestää kahden viikon istuntoja kerran vuodessa ja se maailman suurin alkuperäiskansojen kokous. Istunnon aikana tapaavat alkuperäiskansojen järjestöt, valtiot, YK:n eri toimielimet, hallitustenväliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt. Pysyvän foorumin ensimmäinen kokous pidettiin New Yorkissa toukokuussa 2002. Foorumi koostuu 16 jäsenestä, jotka toimivat yksilöllisesti alkuperäiskansojen riippumattomina asiantuntijoina. Hallitukset nimeävät kahdeksan jäsenestä ja ECOSOC:in puheenjohtaja kahdeksan jäsenestä alkuperäiskansojen kanssa käytävän laajan kuulemisen perusteella. Länsi-Eurooppa edustaa omana maantieteellisenä alueena. Euroopan alkuperäiskansoja YK:ssa ovat inuiitit ja saamelaiset, joita edustavat Inuit Circumpolar Council (ICC) ja Saamelaisneuvosto. Arktisten alkuperäiskansojen edustajat vuoteen 2022 saakka: Ole Henrik Magga 2002–2004, puheenjohtaja PF:n 2002 istunnosta vuoden 2004 istuntoon Aqqaluk Lynge 2005-2007 Lars Anders Baer 2008-2011 2011-2013 ja 2014–2016, puheenjohtaja PF:n istunnossa 2014 Anne Nuorgam 2017-2019, 2020–2022, puheenjohtaja PF:n 2019 istunnosta vuoden 2020 istuntoon Länsi-Euroopasta valtioiden edustajat foorumissa vuoteen 2022 saakka: Ida Nicolaisen (Denmark) 2002–2004, 2005-2007 Carsten Smith (Norway) 2008-2011 Eva Biaudet (Finland) 2011-2013 Oliver Loode (Estonia) 2014-2016 Jens Dahl (Denmark) 2017-2019 Tove Søvndahl Gant (Denmark) 2020–2022 Permanent Forum member Mrs Anne Nuorgam (2017-2022)https://annenuorgam.com/ The United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues (UNPFII) https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/unpfii-sessions-2.html KUVIA Flickerissä: https://www.flickr.com/photos/unpfii/albums Alkuperäiskansojen oikeuksista oppimassa | Suomen YK-liitto https://www.ykliitto.fi/uutiset-media/yk-blogi/alkuperaiskansojen-oikeuksista-oppimassa Ole Henrik Magga (s. 1947) on saamelaisen korkeakoulun, Sámi allaskuvlan, saamen kielen emeritusprofessori, kielitutkija ja poliitikko. Vuonna 1975 hän oli mukana perustamassa alkuperäiskansojen maailmanneuvostoa (World Council of Indigenous Peoples, WCIP). Magga johti Norgga Sámiid Riikasearvi - NSR (Norjan saamelaisten valtakunnallinen yhdistys) vuosina 1980-1985. Hän toimi Norjan Saamelaiskäräjien ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1989-1997 ja YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin (The United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues, UNPFII) ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 2002-2004. Saamelaisneuvoston kunniapalkinto ojennettiin Ole Henrik Maggalle 21. saamelaiskonferenssissa Trondheimissa 2017. Vuonna 2017 tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun 6.2.1917 Norjan Trondheimissa pidettiin ensimmäinen kokous. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän saamelaiset olivat kokoontuneet Trondheimissa juhlistamaan 100-vuotista saamelaisyhteistyötä. KIRJA | Ole Henrik Magga (2020) Per Lars Tonstad Sámi allaskuvla https://samas.no/nb/ansatt/magga-ole-henrik Ole Henrik Magga ávvuseminára 2017 | Sámi allaskuvla https://samas.no/se/a/ole-henrik-magga-avvuseminara Sametingspresidenter gjennom tidene https://sametinget.no/politikk/historikk/sametingspresidenter-gjennom-tidene/?sprak=1 Former chairpersons of UN Permanent Forum https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/unpfii-sessions-2/chairs-of-pfii.html VIDEO: Sámi Stories: Art and Identity of an Arctic People | Ole Henrik Magga Interview https://www.youtube.com/watch?v=vJghX2zUQPc HENKILÖDOKUMENTTI: Avuksi maailmalle (2004) on dokumenttielokuva norjansaamelaisesta Ole Henrik Maggasta, joka puolustaa alkuperäiskansojen oikeuksia YK:n alkuperäiskansojen neuvostossa. https://www.skabmagovat.fi/samifilm/movies/movie.php?lang=fi&id=58 Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Ole_Henrik_Magga

Ihmisoikeustoimikunta päätti nimittää vuonna 2001 alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän erityisraportoijan (Special Rapporteur on the rights of indigenous peoples) osana YK:n temaattisten erityismenettelyjen järjestelmää. Olemassa olevia YK:n ihmisoikeustoimikunnan temaattisia toimeksiantoja on vuoteen 2020 mennessä yhteensä 44. Alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän erityisraportoijan tehtäviin kuulu edistetään hyviä käytäntöjä, mukaan lukien uudet lait, hallitusohjelmat ja alkuperäiskansojen ja valtioiden väliset rakentavat sopimukset alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien kansainvälisten normien täytäntöönpanemiseksi, antaa suosituksia ja ehdotuksia asianmukaisista toimenpiteistä alkuperäiskansojen oikeuksien loukkausten estämiseksi ja korjaamiseksi, raportoida alkuperäiskansojen ihmisoikeustilanteista valituissa maissa, tehdä temaattisia selvityksiä ja käsitellä alkuperäiskansojen oikeuksien väitettyjä loukkauksia. Raportit koskien saamelaisia Raportti vuonna 2016 YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuzin raportti saamelaisten ihmisoikeustilanteesta Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisalueilla 2016 https://dokumentit.solinum.fi/samediggi/?f=Dokumenttipankki%2FAlkuper%C3%A4iskansapolitiikka%2FSuomeksi Report of the Special Rapporteur on the rights of indigenous peoples on the human rights situation of the Sami people in the Sápmi region of Norway, Sweden and Finland (A/HRC/33/42/Add.3), Office of High Commissioner of Human Rights OHCHR https://www.ohchr.org/Documents/Issues/IPeoples/SR/A-HRC-18-35-Add2_en.pdf Raportti vuonna 2011 Saamelaisväestön tilanne Saamenmaalla Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän erityisraportoija James Anayan raportti saamelaisten ihmisoikeustilanteesta Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisalueilla 2011 https://dokumentit.solinum.fi/samediggi/?f=Dokumenttipankki%2FAlkuper%C3%A4iskansapolitiikka%2FSuomeksi The situation of the Sami people in the Sápmi region of Norway, Sweden and Finland∗ 2011. Report of the Special Rapporteur on the rights of indigenous peoples, James Anaya (A/HRC/18/35/Add.2), Office of High Commissioner of Human Rights OHCHR Erityisraportoijat vuoteen 2026: Prof Rodolfo Stavenhagen 2001-2007 https://en.wikipedia.org/wiki/Rodolfo_Stavenhagen Prof S. James Anaya 2008-2014 https://unsr.jamesanaya.org/ Victoria Tauli-Corpuz 2014-2020 http://unsr.vtaulicorpuz.org/ Francisco Cali Tzay 2020-2026 https://www.ohchr.org/EN/Issues/IPeoples/SRIndigenousPeoples/Pages/FranciscoCali.aspx Special Rapporteur on the rights of indigenous peoples https://www.ohchr.org/EN/Issues/IPeoples/SRIndigenousPeoples/Pages/SRIPeoplesIndex.aspx

YK julisti toisen alkuperäiskansojen kansainvälisen vuosikymmen 2005-2015. Vuosikymmenen tavoitteena oli vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä edelleen alkuperäiskansojen kohtaamien ongelmien ratkaisemiseksi kulttuurin, koulutuksen, terveydenhuollon, ihmisoikeuksien, ympäristön sekä sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen aloilla toimintakeskeisten ohjelmien avulla ja erityishankkeilla. Toinen vuosikymmen päättyi joulukuussa 2015.

YK:n ihmisoikeusneuvosto perusti vuonna 2007 apuelimekseen alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples, EMRIP). Asiantuntijamekanismi antaa ihmisoikeusneuvostolle aihekohtaista neuvoja alkuperäiskansojen oikeuksista tutkimusten ja tutkimuksen muodossa neuvoston ohjeiden mukaisesti. Asiantuntijamekanismi voi myös ehdottaa neuvostolle asioita käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asiantuntijamekanismi koostuu viidestä alkuperäiskansojen oikeuksien riippumattomasta asiantuntijasta, jotka ihmisoikeusneuvosto nimittää. Asiantuntijamekanismi pitää vuosittain istunnon, johon osallistuvat valtioiden, alkuperäiskansojen, alkuperäiskansojen järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan, hallitustenvälisten järjestöjen ja korkeakoulujen edustajat. Asiantuntijamekanismin saamelaisedustajat vuoteen 2023 asti ovat/ovat olleet juristi John Bernhard Henriksen 2008-2011 ja juristi Laila Susanne Vars 2017-2020, 2021-2023. Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples, EMRIP https://www.ohchr.org/EN/Issues/IPeoples/EMRIP/Pages/EMRIPIndex.aspx Expert Mechanism Advice under the country engagement mandate on Finland https://www.ohchr.org/EN/Issues/IPeoples/EMRIP/Pages/RequestsUnderNewMandate.aspx Saamelaiskäräjät osallistuu Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (EMRIP) 11. istuntoon Genevessä, 10.7.2018/ https://www.samediggi.fi/2018/07/10/saamelaiskarajat-osallistuu-alkuperaaiskansojen-oikeuksien-asiantuntijamekanismin-emrip-11-istuntoon-genevessa/

YK:n yleiskokous hyväksyi julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista (The Declaration on the Rights of Indigenous Peoples, UNDRIP) vuonna 2007. YK:n Pysyvän Foorumin mukaan se on tähän asti kattavin julistus alkuperäiskansojen oikeuksista, joka on koskaan laadittu ja jossa korostetaan kollektiivisia oikeuksia. Julistuksen hyväksyminen on osoitus siitä, että kansainvälinen yhteisö sitoutuu suojelemaan alkuperäiskansojen yksilöllisiä ja kollektiivisia oikeuksia. Julistuksen laatiminen aloitettiin 1985 ja sen hyväksymisprosessiin kului yli 20 vuotta ja sen hyväksyminen oli alkuperäiskansoille suuri ilonaihe. Alkuperäiskansajulistus on moraalisesti sitova hallitusten tavoitelausunto, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Pohjoismaissa julistusta alettiin täydentämään, jotta sen pohjalta voitaisiin laatia oikeudellisesti velvoittava sopimus. Saamelaisneuvosto aloitti työn vuonna 1986 ja nimesi sitä varten oikeudellisen komitean, joka laati luonnoksen sopimustekstiksi. Vuonna 1995 työ siirtyi saamelaiskäräjille, kun Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa saamelaisasioista vastaavat ministerit päättivät käynnistää pohjoismaiseen saamelaissopimukseen tähtäävän työn. Vuonna 2002 nimettiin suomalais-norjalais-ruotsalais-saamelaisen asiantuntijatyöryhmä laatimaan pohjoismaista saamelaissopimusta. Työryhmä luovutti sopimusluonnoksensa vuonna 2005 Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisasioiden ministereille sekä saamelaiskäräjien puheenjohtajille. Vuonna 2017 Norjan, Ruotsin ja Suomen neuvotteluvaltuuskuntien puheenjohtajat parafoivat sopimustekstin. Parafoinnilla tarkoitetaan neuvotteluorganisaatioiden edustajien vahvistusta sopimustekstille. Sopimus odottaa vielä Suomen, Norjan ja Ruotsin eduskuntien hyväksyntää (tilanne vuonna 2021). KUVA: UN General Assembly adopted the Declaration on the Rights of Indigenous Peoples 2007 https://twitter.com/UN4Indigenous/status/1040246732465098752/photo/1 LINKIT: YK.n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus suomeksi https://dokumentit.solinum.fi/samediggi/?f=Dokumenttipankki%2FAlkuper%C3%A4iskansapolitiikka%2FSuomeksi United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples, UN https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/declaration-on-the-rights-of-indigenous-peoples.html Oikeusministeriön saamelaisasiat https://oikeusministerio.fi/fi/saamelaisasiat Pohjoismainen saamelaissopimus parafoitu (2017), Valtioneuvosto https://valtioneuvosto.fi/-/1410853/pohjoismainen-saamelaissopimus-parafoitu Pohjoismainen saamelaissopimus. Suomalais-norjalais-ruotsalais-saamelaisen asiantuntijatyöryhmän 27. lokakuuta 2005 luovuttama luonnos https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2016/07/saamkonv_2005_sopimusteksti_fi_koko.pdf Mitä oikeuksia alkuperäiskansoilla on? Ihmisoikeudet.net https://ihmisoikeudet.net/ihmisoikeudet/alkuperaiskansojen-oikeudet/ YK hyväksyi julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista | Suomen YK-liitto https://www.ykliitto.fi/uutiset-media/uutiset/yk-hyvaksyi-julistuksen-alkuperaiskansojen-oikeuksista TASKUKIRJA (PDF): YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista ja ILO:n yleissopimus nro 169 https://www.ykliitto.fi/sites/www.ykliitto.fi/files/apk-oikeuksien_julistus.pdf

Ensimmäinen alkuperäiskansojen maailmankonferenssi (World Conference on Indigenous Peoples, WCIP) pidettiin vuonna 2014. Konferenssissa oli tilaisuus tuoda esille näkemyksiä ja parhaita käytäntöjä alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumisesta, erityisesti se miten YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen tavoitteet on saavutettu. Maailmankonferenssin valmisteleva kokous (Áltá 2013 - Preparatory Conference for UN World Indigenous Peoples Conference) pidettiin Altassa, Norjassa vuonna 2013. The official website of the World Conference on Indigenous Peoples https://www.un.org/en/ga/69/meetings/indigenous/#&panel1-1 World Conference on Indigenous Peoples | United Nations For Indigenous Peoples https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/about-us/world-conference.html Alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirja suomeksi https://dokumentit.solinum.fi/samediggi/?f=Dokumenttipankki%2FAlkuper%C3%A4iskansapolitiikka%2FSuomeksi Kuvia: Áltá 2013 - Preparatory Conference for UN World Indigenous Peoples Conference https://www.flickr.com/photos/samediggi/albums/72157636829907253

Vuonna 2019 pidettiin kansainvälinen alkuperäiskansojen kielten teemavuosi (International Year of Indigenous Language, IYIL). Kansainvälinen vuosi oli yhteistyömekanismi, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta alkuperäiskansojen kielistä ja saada eri tahot ja toimijat mukaan koordinoituun toimintaan ympäri maailmaa. Kielten esille nostaminen auttaa edistämään ja suojelemaan alkuperäiskansakieliä ja parantamaan niitä puhuvien ihmisten elämää. Saamelaiskäräjät toteutti saamen kielten viikon teemavuoden aikana yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien kanssa. Viikon aikana tuotiin esille saamen kieliä ja lisätä tietoisuutta saamen kielistä. Saamen kielten viikon tavoitteena on tuoda saamen kieliä näkyväksi virallisissa yhteyksissä, lisätä tietämystä saamen kielistä ja nostaa kielten arvoa. YK.n teemavuoden jälkeen YK:n yleiskokous julisti 2022-2032 alkuperäiskansojen kansainväliseksi vuosikymmeneksi. Vuosikymmen tuo enemmän tietoa ja tukea alkuperäiskansojen kielistä ja kulttuurista. International Year of Indigenous Language, IYIL https://en.iyil2019.org/ Saamen kielen teemavuosi https://www.samediggi.fi/iyil2019/ Kuvia: https://www.flickr.com/photos/unpfii/albums/72157713376113442 VIDEO: Indigenous Languages around the World https://youtu.be/WfB1wZdV26w