Disneyn Frozen 2 -elokuvan tarina perustuu saamelaisten historiaan
Tunnistitko sinä Frozen 2 -elokuvan tarinan osaksi saamelaisten historiaa? Etkö? Ei se mitään, ei kovin moni muukaan. Mutta tästä lähtien tiedät, että tarina on täyttä totta. Paitsi, että vesivoimalle valjastettuja jokia tai järviä ei ole purettu eikä historian väärintekoja korjattu.
Frozen 2 -elokuva on ensimmäinen Walt Disney Animation Studiosin elokuva, joka on kieliversioita tehdessä saanut myös pohjoissaamenkielisen version. Elokuvan nimeksi tuli Jikŋon 2. Saamenkielistä elokuvaa katsoessa samanaikaisesti saamelaisten sydämet olivat haljeta ilosta mutta myös vuodattivat surunkyyneleitä.
Merkittävää oli, että pohjoissaamenkielinen Jikŋon 2 sai ensi-iltansa samaan aikaan norjan-, ruotsin ja suomenkielisten kieliversioiden kanssa. Elokuva myös esitettiin elokuvateattereissa.
Pohjan väessä, maisemissa, musiikissa ja puvustuksessa saamelaisvaikutusta
Frozen-elokuvat ovat 2010- ja 2020-lukujen suurimpia mediailmiöitä. Kaikki lapset ja nuoret tietävät tarinat kahdesta prinsessasta, Annasta ja Elsasta. Elokuvat puhuttelevat meitä erityisesti täällä Pohjoismaissa tuttujen maisemien, luonnon sekä lumen ja jään vuoksi. Ei ole jäänyt myöskään epäselväksi, että elokuvissa on inspiraatiota saamelaiskulttuurista.
Suomalaiset tunnistivat varmasti, että jo Frozen-elokuvan puvustuksessa oli saamelaisvaikutusta, mutta suomalaiset eivät ehkä tunnistaneet, että eteläsaamelaisten perinteinen musiikki vuelie oli osana elokuvaa. Frozen 2 -elokuvan ilmestyttyä suomalaiset tunnistivat takuuvarmasti, että elokuvan Pohjan väki pukuineen, asumuksineen ja tavaroineen oli selvästi inspiroitunut saamelaiskulttuurista. Eteläsaamelaisten perinteinen musiikki vuelie sai myös selityksensä osoittaen Pohjan väkeen.
Vesivoimalaitosten kipeä historia osana elokuvan juonta
Frozen 2 -elokuvan tarina kertoo saamelaisten historiasta kaikissa neljässä valtiossa, joissa saamelaiset elävät. Vesivoiman rakentaminen on saamelaisille yksi kipeimmistä historian tapahtumista, jolla on ollut ja on yhä dramaattisia vaikutuksia saamelaisyhteisöihin. Vesivoiman rakentaminen tapahtuneine väärintekoineen ei ole yleisesti tiedossa olevaa historian kirjoitusta, kuten kiista Alattion- ja Kautokeinonjoen patoamishankkeesta joka päättyi padon rakentamiseen vuonna 1981. Suomen itsenäisyyden aikana näitä tapahtumia ovat Inarijärven säännöstely sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvien rakentaminen.
Kohti tietoisuutta ja sovintoa
Suomen valtio ja saamelaiset ovat aloittaneet totuus- ja sovintoprosessin. Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia ja selvittää, miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa. Prosessin tarkoituksena on lisäksi ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Totuus- ja sovintoprosessin pyrkimyksenä on lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio asetetaan tehtäväänsä vuoden 2020 aikana. Kansainvälisesti totuuskomissioiksi (Truth Commission) tai totuus- ja sovintokomissioiksi (Truth and Reconciliation Commission) kutsutaan prosesseja, joissa tarkastellaan historiassa tapahtuneita kollektiivisia vääryyksiä. Totuuden, eli sen, mitä on tapahtunut, selvittämisellä pyritään muun muassa estämään se, että näitä vääryyksiä ei enää tapahtuisi.
Katso Disneyn Frozen 2 -elokuvan pohjoissaamenkielinen traileri!
Disneyn Frozen 2 -elokuvan alkuperäinen musiikkiraita.
Frode Fjellheim kirjoitti "Vuelie" avauslaulun Frozeniin 2013. Laulu perustuu muunneltuun "Eatnemen Vuelie" (Maan laulu) -kappaleeseen vuodelta 1996.
Lue lisää Alattion- ja Koutakeinonjoen patoamisen vaikutuksista ALTAN KRONIKASTA!