Koulu
Saamen kielen opiskelu ja saamenkielinen opetus kuuluu lapselle ja nuorelle varhaiskasvatuksesta korkeakouluun – asuipa hän Utsjoella tai Hangossa. Lainsäädäntö, kielipesät, saamenluokat sekä etäopetus laajentavat mahdollisuuksia oppia ja elää saameksi, ja samalla kieli vahvistaa yhteyttä omaan kulttuuriin, sukuun ja yhteisöön yli rajojen.
-
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi voi saada varhaiskasvatusta saamen kielellä, mikäli se on hänen äidinkielensä. Tämä koskee kaikkia kuntia Utsjoelta Hankoon! Jos saame ei ole päiväkoti-ikäisen lapsen äidinkieli, hän voi osallistua kielipesätoimintaan, mikäli omassa kunnassa järjestetään sellaista. Kielipesä on varhaiskasvatuspaikka, jossa lapselle puhutaan alusta saakka saamea, vaikka hän ei vielä ymmärtäisi sitä. Lapsi itse saa puhua sitä kieltä mitä osaa, ja hänelle osoitetaan, että häntä ymmärretään, vaikkei hän puhukaan saamea. Pikkulapset oppivat kieltä nopeasti, ja kielipesästä lapsi saa vähitellen äidinkielensä rinnalle saamen kielen.
-
Peruskoulu
Saamen kielten ja saamenkielinen opetus mahdollistavat lapselle muun muassa luku- ja kirjoitustaidon lapsen omalla äidinkielellä. Lisäksi opetuksessa lapsi pääsee oppimaan rikasta, monipuolista kieltä ja saa valmiudet toimia saamen kielellä ympäröivässä yhteiskunnassa. Kieli yhdistää saamelaislapsen omaan sukuunsa ja yhteisöönsä yli valtioiden rajojen. Kielen kautta lapsi tutustuu myös omaan kulttuuriinsa.
Saamelaisten kotiseutualueella, eli Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylän Vuotsossa saamenkielisellä oppilaalla on oikeus saada pääosin saamenkielistä kouluopetusta. Näiden kuntien kouluissa on saamenluokkia, joiden opetuksesta suurin osa tapahtuu saameksi. Saamenkielistä opetusta annetaan eniten perusopetuksen vuosiluokilla 1-6. Inarin kunnan kouluissa kaikki Suomen kolme saamen kieltä, inarin-, koltan- ja pohjoissaame, ovat sekä opetuskieliä että opetettavia oppiaineita. Utsjoen, Enontekiön ja Sodankylän kunnissa saamen kielistä opetuskielenä ja oppiaineena on pohjoissaame.
Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saamen kieltä opetetaan toistaiseksi vain vähän, mutta oppilasmäärä on kasvussa. Saamelaiskäräjät ja Utsjoen kunta käynnistivät syyslukukauden 2018 alussa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman saamen kielten etäopetushankkeen, jonka avulla saamen kielten opetusta annetaan etäyhteyksin kotiseutualueen kuntien ulkopuolelle. Kaksikielinen saame-suomi-luokkaopetus käynnistyi Pasilan peruskoulussa Helsingissä syksyllä 2018 ja Oulussa syksyllä 2023. Rovaniemen kaupunki tarjoaa pohjoissaamen opetusta sekä lähi- että etäopetuksena.
-
Toinen aste
Lukiossa saamea on mahdollista opiskella äidinkielenä tai vieraana kielenä. Saamelaisalueella kursseja tarjotaan lähiopetuksena. Saamelaisalueen ulkopuolella lukiolaisia on mukana saamen kielten etäopetushankkeessa. Kaikki kolme Suomessa puhuttavaa saamen kieltä on mahdollista kirjoittaa ylioppilastutkinnossa joko äidinkielen tai lyhyen vieraan kielen oppimäärän mukaan.
Inarissa sijaitsee Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK), joka tarjoaa ainoana ammatillisena oppilaitoksena saamen kielten ja kulttuurin koulutusta. SAKK:ssa on mahdollista opiskella saamenkäsitöitä kolmella eri linjalla (pehmeät materiaalit, kovat materiaalit sekä korukivi ja jalometalli), kolmea eri saamen kieltä ja porotaloutta. Lisäksi siellä voi opiskella esimerkiksi lähihoitajaksi, merkonomiksi tai luonto-ohjaajaksi. SAKK järjestää saamen kielten kursseja myös etäopintoina.
-
Korkeakoulu
Korkealla asteella saamen kielten tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallinen erityistehtävä on Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla. Oulun yliopistossa toimii Suomen ainoa saamen kielen aineenopettajien koulutuslinja. Kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä on mahdollista opiskella pää– tai sivuaineena Oulun yliopistossa. Helsingin ja Lapin yliopistoissa on mahdollista suorittaa pohjoissaamen kielen opintoja. Norjan Kautokeinossa toimiva saamelainen korkeakoulu Sámi allaskuvla kouluttaa mm. saamenkielisiä opettajia. Sámi allaskuvlan opetuksen, hallinnon ja muun toiminnan pääkielenä on saamen kieli. Myös moni Suomessa asuva on hakenut oppinsa Sámi allaskuvlasta.
Tutustu myös näihin materiaaleihin
Tapahtumat
Saamelaislasten ja -nuorten kulttuuri elää ja vahvistuu tapahtumissa ja arjen tekemisessä. Saamelaisnuorten taidetapahtuma tarjoaa jo vuosikymmenten ajan nuorille ensimmäisen esiintymislavan ja yhteyden muihin saamelaisnuoriin, kun taas lastenkulttuurikeskus Mánnu rakentaa kulttuuri-identiteettiä, perinteistä osaamista ja sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä kouluissa, päiväkodeissa ja kielipesissä.
Lue lisää
Vaikuttaminen
Monet saamelaisnuoret kokevat tärkeiksi tutustua muihin saamelaisnuoriin ja edistää samalla saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Saamelaisnuorten omia yhteisöjä ja vaikuttamiskanavia ovat saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja Suomen saamelaisnuoret ry – Suoma Sámi Nuorat rs. -yhdistys.
[caption id="" align="alignnone" width="2400"] Nuorisoneuvosto. Kuva: Ville Fofonoff[/caption]
Lue lisää
Ohjelmat
Norjassa saamenkieliset lapsille suunnatut televisiolähetykset alkoivat vuonna 1991 ja Ruotsissa saamenkielinen lastenohjelma Meahcce Vulle aloitti vuonna 1994. Myös Suomessa tehtiin aloitteita saamenkielisistä lastenohjelmista jo 90-luvulla mm. Yleisradion hallintoneuvostolle. Yleisradio vastasi kuitenkin tuolloin, ettei saamenkielisille lasten ohjelmille ollut varoja eikä lähetysaikaa.
Lue lisää