Kertomaperinne ja kirjallisuus | Mainâstem já kirjálášvuotâ | Máinnasteapmi ja girjjálašvuohta | Mušttlummuš da ǩeʹrjjlažvuõtt
Saamen kielillä on vahvat kertomaperinteen juuret. Kirjoitettua saamen kieltä on voinut lukea enemmässä määrin vasta 1900-luvulla. Saamelaiskäräjien Oktavuohta-sivustolla on ajankohtaista tietoa yleisesti saamenkielisestä kirjallisuudesta sekä saamenkielisestä nuorten kirjallisuudesta- ja lasten kirjallisuudesta.
Seuraavien linkkien takaa löytyy tietoa erikseen pohjoissaamenkielisestä kirjallisuudesta, inarinsaamenkielisestä kirjallisuudesta ja koltansaamenkielisestä kirjallisuudesta.
Saamenkielisestä kirjallisuudesta Suomessa voit lukea lisää kirjastojen Kirjasampo.fi -sivulta. Sivulla esitellään muun muassa suomeksi kirjoitettuja saamelaisuutta käsitteleviä teoksia.
Tehtäviä | pargopitáh | barggut | tuâj
s 0-2 luokkalaisille
s 3-6 luokkalaisille
s 7- luokkalaisille
1. Tutkikaa saamelaismuseo Siidan sivustoa Staalon ja maahisten maa. Kuunnelkaa sivulta löytyvä tarina ja tehkää sivun tehtäviä. sss
2. Kuunnelkaa ja lukekaa Satuja ja tarinoita Kuáti.fi-sivustolta. ss
3. Lukekaa saamelaisesta kertomaperinteestä saamelaismuseo Siidan sivulta. Minkälaisiin ryhmiin saamelainen kertomaperinne voidaan jakaa? Mistä taruolennoista saamelaiset tarinat usein kertovat? ss
4. Tutustukaa Luontoon.fi -sivustolta saamelaisten maailmankuvaan ja mytologiaan. Minkälainen luontosuhde saamelaisilla on? Miten shamanismi ja noidat esiintyvät saamelaisten mytologiassa? Mitä taruolentoja artikkelissa mainitaan? Etsikää lisää teitoa Ukosta ja Akasta hakusanoilla äijih ja ákku. Tehkää ukosta, akasta ja seidoista posterit. ss
5. Omin sanoin - kirjoituksia vähemmistökielten kirjallistumisesta on Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu. Tutustukaa Suomen eri vähemmistökielten kirjallistumiseen pareittain tai pienissä ryhmissä. Esitelkää artikkelit ja pohtikaa, mitä yhteistä kielten kirjallistumisessa on. Minkälaisia haasteita kirjallistumisen tiellä kielillä on ollut? Onko kirjallistuminen välttämätöntä? Mitä kielen kirjallistuminen merkitsee yhteisölle?
6. Lukekaa nuoren saamelaisrunoilija Niillas Holmbergin haastattelu Jano-lehdestä Saamelaisrunoilija kanavana luonnolle. Pohtikaa Niillaksen asemaa ainoana nuorena saamelaisrunoilijana. Minkälaisia haasteita hänellä mahdollisesti on? Mitä ilon aiheita? ss
7. Tutustukaa inarinsaamelaisiin sananlaskuihin. Miettikää, mitä sananlaskut saattavat tarkoittaa. Löytyykö vastaavia suomenkielisiä sananlaskuja? ss
8. Lukupiiriehdotus: Ann-Helen Laestadius Hei Söpö. ss
9. Tutustukaa saamenkieliseen nuortenkirjallisuuteen:
https://www.oktavuohta.com/saamelaiskirjailijat-nuortenkirjat
Minkälaista kirjallisuutta saamen kielillä on tarjolla?
Mikä kirjoista vaikuttaa kiinnostavalta? Miksi?
Hankkikaa jokin kirjoista ja lukekaa se yhdessä ääneen tai lukupiireissä. ss
10. Lukekaa tai kuunnelkaa Pietari Kylmälän kirjallisuuspodcast Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen
Podcastissaan Kylmälä käsittelee saamelaista kirjallisuutta, mutta myös saamelaista historiaa ja kulttuuria suhteessa nykyaikaan.
-
Keskustelun pohjaksi:
Mitä jäi mieleen?
Mitä ajatuksia heräsi?
Mikä oli kiinnostavaa?
Mistä haluaisitte tietää lisää?
-
Etsikää pareittain tietoa jostakin podcastissä mainitusta saamelaisvaikuttajasta: Inger-Mari Aikio, Nils-Aslak Valkeapää, Niillas Holmberg tai Pauliina Feodoroff. Jakakaa ja yhdistäkää tietonne koko luokan kesken.ss
Saamelaisia tarinoita on kirjoitettu muistiin myös suomeksi. Tässä muutamia kirjoja, joista löytyy saamelaiseen mytologiaan ja tarinointiin liittyviä kertomuksia.
Eeva-Liisa Kinnunen, 1991. Kufitarten ja staalojen mailla. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Annukka ja Samuli Aikio, 1978. Lentonoidan poika. WSOY. Kirjassa useampia lyhyitä ja perinteisiä saamelaisia tarinoita.
Elina Helander-Renvall, 2012. Auringon tytär, Mäntykustannus Oy. Tekstit suomeksi, englanniksi ja pohjoissaameksi. Kirjassa useampia lyhyitä ja perinteisiä saamelaisia tarinoita.
Tittamari Marttinen (toim.), Lapin satumaa. Lapin kirjallisuusseuran julkaisuja. Lapin satumaa-kirjoituskilpailun satoa.
Leena Laulajaisen lapinaiheisia satujakirjoja, joissa useampia tarinoita:
Aurinkolintu ja kaamoksen korppi, Tammi. Keuruu 2000.
Vesilinnun sydän, Weililn+Göös. Espoo 1983.
Hopeasarvinen poro, Tammi. 2014. Valikoima kirjoista Aurinkolintu ja kaamoksen korppi sekä Vesilinnun sydän.
