Porovuosi alkaa vasan syntymästä
Kuvaus poronhoidossa elävien ihmisten vuotuisista töistä
Porot alkavat kerääntyä perinteisille kantama-alueilleen toukokuun alkupuolella. Vanhat vaatimet osaavat kulkea itsestään, mutta poromiehet joutuvat osittain kääntämään elon syrjiä. Luovaselo eli koiraat porot pysyttelevät kantama-ajan erillään ja niitä on suuri työ paimentaa.
Valtakantama on toukokuun 18. päivänä. Toukokuun loppuun mennessä suurin osa vasoista on syntynyt. Joillakin alueilla kannatetaan aitauksissa ja vasat merkitään saman tien. Silloin poromiehilla jää kesä vapaaksi, mutta laajojen aitausten alueella maa kuluu voimakkaasti ja kaventaa porojen muutenkin niukkoja laidunmaita.
Touko-kesäkuun vaihteessa pidetään porokokoukset ja poromiehet kunnostavat talvikamppeensa ja laittavat ne syksyyn asti säilöön. Porosaamelaisella on sitten poronhoitotöistä vapaata aina merkitykseen asti. Aika käytetään monella tavalla hyväksi, esimerkiksi rakennusten ja koneiden korjaamiseen.
Vasanmerkitys aloitetaan juhannuksen aikoihin, jolloin koko perhe muuttaa tunturiin asumaan. Tunturissa asutaan pääasiassa kodassa tai laavussa, joka antaa lapsille hyvän ja oikean kuvan saamelaisesta elämänmuodosta. Merkitysten lomassa kalastetaan ja seurustellaan toisten kanssa, koska kaikki ovat kerääntyneet samaan kotakylään.
Porot nousevat kesällä räkän ajamina tunturiin ja kerääntyvät suuriin tokkiin. Ne ajetaan kaarteeseen, jossa kukin poronomistaja heittää vasansa kiinni suopungilla ja merkitsee sen omaan merkkiinsa. Merkitty tokka lasketaan erilleen käsittelemättömista. poroista. Kaarteessa lapset oppivat tuntemaan merkit ja samalla omat poronsa ulkonäöstä, heittämällä suopungilla poronvasoja kiinni ja merkitsemällä niitä. Vasat merkitaan öisin, sillä silloin vasa seuraa parhaiten emoaan. Poromiehet valvovat kesällä öisin ja nukkuvat päivisin. Merkitysaika kestää noin kuukauden.
Merkityksen jälkeen porojen annetaan olla rauhassa tunturissa syksyyn asti. Ennen syystöitä porosaamelaisen työhön kuuluvat marjojen poimiminen, kenkäheinien leikkaaminen, kalastaminen ja jäkälien kokoaminen. Muutenkin syksyllä poromiehet valmistautuvat talveen huoltamalla moottorikelkkojaan ja muita poronhoidossa tarvittavia työvälineitään.
Syksyn porotyöt aloitetaan syyskuussa. Kun lumi on satanut maahan ja vesistöt jäätyneet, porot kootaan kaarteisiin erotuksia varten. Tällöin porot luetaan ja erotetaan teurasporot. Erotusten jälkeen alkaa porojen paimentaminen. Silloin tokka käännetään aina sellaiselle alueelle, jossa on hyvä laidunmaa. Keskitalvella joillakin alueilla poromiehet pyytävät riekkoja paimentamisen ohella, jos laiduntilanne on niin hyvä, etta jää aikaa pyytämiselle.
Keväällä suolataan lihat kesää varten ja kuivatetaan ne ulkona tuulessa ja auringossa. Porojen paimennus kestää toukokuulle asti. Talviaikana sääolosuhteet vaikuttavat poromiehen työmäärään. Jos on huono laiduntilanne, porot liikkuvat tavallista enemmän. Pienikin porojen häirintä aiheuttaa silloin suurta vahinkoa ja lisää työtä.
Kevättalvella merkitään peuroiksi jääneet kermikät tunturissa ja samalla kuohitaan hirvaat, jotta ne olisivat seuraavana talvena pailakkana ja käytettävänä eväsporoina. Keväällä poromiehet joutuvat asumaan kämpissä kuukausia ja vartioimaan omaa tokkaansa, sillä kovan hankikelin aikana porot voivat kulkea kauas omasta tokastaan ja mastata toiseen tokkaan. Elo joudutaan usein kokoamaan, jotta naapurit voivat vetää mastanneet poronsa pois. Samoin joudutaan käymään naapureiden elossa vetämässä omia poroja. Työpäivät alkavat silloin varhain aamulla ja päättyvät myöhään illalla.
Sanastoa:
kantama-alue = alue, jossa vaatimet synnyttävät
vaadin= naarasporo
tokka= porolauma, jossa on eri omistajien poroja
elo = porolauma, jossa on kaikki omistajansa porot
elon syrjä = laidunnettavan porolauman reunaporot
kannatetaan = porot synnyttävät ihmisen valvonnassa
laidunmaa = maa, josta poro ottaa ravinnon
räkkä = hyönteiset, jotka ajavat porot laumoihin
kaarre = aitaus, jossa poroja käsitellään
eväsporo = poro, joka otetaan ruoaksi
erotus = erotetaan elämään jäävät ja teurastettavat porot
paimentaminen = porojen valvominen
mastata = toisen porotokan yhtyminen toisten poroeloon
kermikkä = ½ -1 ½ -vuoden ikäinen poro
hirvas = urosporo
pailakka = kuohittu poro
peura = poro, jolla ei ole merkkiä korvassa
kenkäheinä = karvakengässä käytettävä heinä
Teksti: Elna Magga
Kuva: Tiina Aikio
Linkkejä:
Paliskuntain yhdistys - Bálgosiid ovttastus
Ruotsin saamelaisten keskusjärjestö SRS (Svenska Samernas Riksförbund)
International Centre for Reindeer Husbandry ICR