SAAMELAISTIETOA OPETUKSEEN

Saamelaisparlamentit toimivat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa

​

Saamelaisparlamentit eli Saamelaiskäräjät (Sámediggi, Sametinget) on perustettu niistä annetuilla laeilla Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Ne ovat siten kansansa korkeimpia poliittisia elimiä ja ne edustavat saamelaisten virallista ääntä.

 

Saamelaiskäräjät valitaan saamelaisten keskuudessa toimitettavilla vaaleilla joka neljäs vuosi. Saamelaiskäräjien vaalikausi on siten neljän vuoden mittainen. Vaalikauden avajaiset ovat juhlallisia tilaisuuksia kussakin maassa.

 

Saamelaisten parlamentin historia on pisin Suomessa, jossa ensimmäinen vaaleilla valittu edustuksellinen saamelaiselin, Sámi Parlamenta/ Saamelaisvaltuuskunta, aloitti toimintansa jo vuonna 1973. Saamelaisvaltuuskunta toimi pysyvän komitean tavoin ja se oli perustettu asetuksella. Suomen lainsäädäntöön tehtiin 1990-luvun puolivälissä muutoksia, joilla parannettiin saamelaisten ja sen edustuksellisen elimen asemaa. Perustuslaissa säädettiin saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvasta oikeudesta omaan kieleen, kulttuuriin ja omaa kieltä ja kulttuuria koskevaan itsehallintoon kotiseutualueellaan. Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä onkin toteuttaa lainsäädännössä määrättyä saamelaisten itsehallintoa. Saamelaisvaltuuskunnasta 1970-luvulla annettu asetus korvattiin vuonna 1995 uudella saamelaiskäräjistä annetulla lailla.

 

Suomen saamelaiskäräjät aloitti toimintansa vuoden 1996 alussa. Sen ylimpänä toimielimenä on vaaleilla valittu 21-jäseninen saamelaiskäräjien kokous. Asiat valmistellaan hallituksessa ja viidessä asiantuntijalautakunnassa ja vuonna 2010 perustetussa saamelaiskäräjien nuorisoneuvostossa. Saamelaiskäräjien sihteeristön päätoimipaikka on Inarin (Anár/ Aanaar/ Aanar) kirkonkylässä. Sihteeristö jakaantuu kolmeen toimistoon. Yleinen toimisto hoitaa talous- ja henkilöstöhallintoa. Lisäksi siellä muun muassa työskentelevät sosiaali- ja terveysasioiden, nuoriso- ja kulttuuriasioiden ja elinkeino- ja lakiasioiden valmistelijat sekä hankehenkilöstöä. Saamen kielen toimisto, josta osa on sijoitettu Utsjoen kirkonkylään, seuraa saamen kielilain toteutumista ja valmistaa viranomaisille lain edellyttämiä saamenkielisiä asiakirjakäännöksiä. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto valmistelee koulutuspoliittisia asioita, tuottaa saamenkielistä oppimateriaalia ja järjestää vuosittain Saamelaisnuorten taidetapahtuman (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus).

 

Tietoja saamelaiskäräjien organisaatiosta, sen toimielinten tehtävistä, toiminnasta ja kokoonpanoista löydät saamelaiskäräjien kotisivuilta. Saamelaiskäräjien valitut jäsenet, jotka edustavat kaikkia Suomen saamelaisten kieli- ja kulttuuriryhmiä.

 

Saamelaiskäräjät muutti uusiin toimitiloihin vuoden 2011 lopussa, jolloin pitkään suunniteltu ja odotettu Saamelainen kulttuurikeskus SAJOS valmistui Inarin kirkonkylään Juutuajoen törmälle, Saamelaismuseo Siidan ja Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskuksen läheisyyteen. Saamelainen kulttuurikeskus SAJOS toimii siten myös saamelaisten parlamenttitalona.  Keskuksessa toimii saamelaiskäräjien sihteeristön lisäksi monia saamelaisyhteisöjä – SAJOS on siten todellinen saamelaisen kulttuurin ja hallinnon keskus!

​

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa oleva Solju-niminen sali on suunniteltu erityisesti saamelaiskäräjien täysistuntoja varten. Solju on pohjoissaamea ja tarkoittaa naisen saamen puvun kanssa käyttämää hopeista/ kultaista rintakorua, riskua. Solju-salin seinää koristaa Outi Pieskin tilaan suunittelema taideteos, jonka aihe tulee riskusta.