Saamelaisten kansallisjoiku
Trondheimin saamelaiskonferensissa vuonna 2017 päätettiin aloittaa työ saamelaisten kansallisjoiun asettamiseksi. Päätös kansallisjoiusta tehtiin seuraavassa saamelaiskonferenssissa Jällivaarassa vuonna 2022. Konferenssi valitsi saamen kansallisjoiuksi edesmenneen Áillohaksen, eli Nils-Aslak Valkeapään joiun Sámi eatnan duoddariid. Joiun alkuperäiskieli on pohjoissaame, mutta se on käännetty etelä-, luulajan-, inarin-, koltan- ja kildininsaamen kielille.
Nils-Aslak Valkeapää
Tutustu myös näihin materiaaleihin
Kansallispäivän historiaa
Saamelaisten kansallispäivä on vielä nuori juhlapäivä. Suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat vuoteen 1917. Tuolloin 6.2. Norjan Trondheimissa järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Käsitellyistä aiheista tärkeimpiä olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.
Lue lisää
Saamen lippu
Saamelaisten lippu poikkeaa selvästi Pohjoismaiden lipuista, joissa kaikissa liehuvat ristikuviot. Saamen lipun punainen puoliympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen puoliympyrä kuuta. Lipun kuva-aihe tulee noitarummusta ja Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin (1795–1876) runosta Biejjie-baernie eli Auringonpojat. Fjellner kuvaa saamelaisia runossaan auringon tyttäriksi ja pojiksi.
Lue lisää
Saamen suvun laulu
Saamen suvun laulu (Sámi soga lávlla - Sääʹm sooǥǥ laaul - Säämi suuvâ laavlâ) on saamelaisten kansallislaulu. Laulun sanat on kirjoittanut saamelaisten merkkimies Isak Saba (1875–1921). Hän oli Finnmarkin Nessebystä (Unjárga/ Uuniemi) kotoisin ollut opettaja ja ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies.
Lue lisää