Kansallispäivän historiaa
Saamelaisten kansallispäivä on vielä nuori juhlapäivä. Suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat vuoteen 1917. Tuolloin 6.2. Norjan Trondheimissa järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Käsitellyistä aiheista tärkeimpiä olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.
”Emme ole koskaan ymmärtäneet toimia yhdessä yhtenä kansana. Tänään yritämme ensi kertaa sitoa – – – saamelaiset toisiinsa”,
totesi saamelaisyhteistyön äidiksi kutsuttu naisjärjestön aktiivi Elsa Laula Renberg Trondheimin kokouksen avajaispuheessaan.
Elsa Laula Renberg oli vuonna 1904 Ruotsissa perustetun ensimmäisen saamelaisyhdistyksen, Wilhelminan-Åselen saamelaisyhdistyksen, puheenjohtaja. Yhdistys toimi aktiivisesti muun muassa poronhoitajasaamelaisten ja maanviljelijöiden ristiriitojen ratkaisemiseksi ja pyrki vaikuttamaan saamelaisten kouluoloihin. Hän vaikutti aktiivisesti saamelaisyhdistysten syntymiseen myös Norjassa, jossa perustettiin ensimmäiset viisi saamelaisyhdistystä vuosina 1906-08, nekin Ruotsin tapaan eteläsaamelaisilla alueilla.
Elsa Laula Renberg
Suomen saamelaisten yhdistystoiminta alkoi toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1945, kun Samii Litto -niminen yhdistys perustettiin evakkomatkalla Alavieskassa. Sitä ennen olivat suomalaiset Lapin ystävät perustaneet Lapin Sivistysseuran (Sámi Cuvgehussearvi) vuonna 1932 Helsingissä. Seura alkoi vuonna 1934 julkaista saamenkielistä Sabmelaš–lehteä ja vaikutti yhdessä Samii Litton kanssa ensimmäisen saamelaisasiain komitean asettamiseen Suomessa vuonna 1949. Samii Litton aikaansaannoksiin voidaan lisäksi lukea Saamelaisten kristillisen kansanopiston (Sámii kristtalaš nuoraidskuvla) perustaminen Inariin vuonna 1952 (-1993) ja Saamelaismuseo Siidan (Sámi musea) avaaminen kävijöille Inarissa vuonna 1962. Saamelaismuseo Siida on edelleen toiminnassa ja se valittiin vuoden eurooppalaiseksi museoksi 2024.
Saamelaismuseo Siida©Siida. Kuva: Rauno Koivunen.
Tutustu myös näihin materiaaleihin
Saamen lippu
Saamelaisten lippu poikkeaa selvästi Pohjoismaiden lipuista, joissa kaikissa liehuvat ristikuviot. Saamen lipun punainen puoliympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen puoliympyrä kuuta. Lipun kuva-aihe tulee noitarummusta ja Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin (1795–1876) runosta Biejjie-baernie eli Auringonpojat. Fjellner kuvaa saamelaisia runossaan auringon tyttäriksi ja pojiksi.
Lue lisää
Saamen suvun laulu
Saamen suvun laulu (Sámi soga lávlla - Sääʹm sooǥǥ laaul - Säämi suuvâ laavlâ) on saamelaisten kansallislaulu. Laulun sanat on kirjoittanut saamelaisten merkkimies Isak Saba (1875–1921). Hän oli Finnmarkin Nessebystä (Unjárga/ Uuniemi) kotoisin ollut opettaja ja ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies.
Lue lisää
Saamelaisten kansallisjoiku
Trondheimin saamelaiskonferensissa vuonna 2017 päätettiin aloittaa työ saamelaisten kansallisjoiun asettamiseksi. Päätös kansallisjoiusta tehtiin seuraavassa saamelaiskonferenssissa Jällivaarassa vuonna 2022. Konferenssi valitsi saamen kansallisjoiuksi edesmenneen Áillohaksen, eli Nils-Aslak Valkeapään joiun Sámi eatnan duoddariid. Joiun alkuperäiskieli on pohjoissaame, mutta se on käännetty etelä-, luulajan-, inarin-, koltan- ja kildininsaamen kielille.
Lue lisää