Saamen lippu
Saamelaisten lippu poikkeaa selvästi Pohjoismaiden lipuista, joissa kaikissa liehuvat ristikuviot. Saamen lipun punainen puoliympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen puoliympyrä kuuta. Lipun kuva-aihe tulee noitarummusta ja Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin (1795–1876) runosta Biejjie-baernie eli Auringonpojat. Fjellner kuvaa saamelaisia runossaan auringon tyttäriksi ja pojiksi.
Ensimmäisenä omaa lippua saamelaisille ehdotti taiteilija Synnøve Persen, joka myös suunnitteli oman lippuehdotuksensa. Persenin kolmiväristä lippua ehdittiin käyttää mm. Altan vesivoimalan ja padon vastustamisen yhteydessä 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa, mutta se ei jäänyt pidempiaikaiseen käyttöön.
Saamen lippu
Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaisten yhteistyöjärjestö Saamelaisneuvosto (Sámiráddi/ Samerådet/ Saami council) päätti käynnistää lipun suunnittelukilpailun 1980-luvulla. Voittaneen lipun suunnitteli Norjan saamelainen Astrid Båhl. Hänen suunnittelemassaan lipussa leiskuvat kirkas punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Samoja värejä on perinteisesti käytetty Saamen puvuissa. Lippu hyväksyttiin saamelaisten viralliseksi symboliksi saamelaisten 13. pohjoismaisessa konferenssissa Åressa 15. elokuuta 1986. Samalla hyväksyttiin myös toinen kansallinen symboli: Saamen suvun laulu.
Saamelaisilla on nykyään 12 yhteistä saamelaiskonferenssissa hyväksyttyä liputuspäivää. Suomen sisäasiainministeriö suosittaa saamen liputuspäiville myös yleistä liputusta. Liputtamisessa noudatetaan kunkin valtion lakeja. Yksityisillä kansalaisilla, yhteisöillä ja yrityksillä on juhlamielen, kunnioituksen tai surun osoittamiseksi vapaus liputtaa Saamen lipulla muulloinkin kuin virallisina liputuspäivinä
Tutustu myös näihin materiaaleihin
Kansallispäivän historiaa
Saamelaisten kansallispäivä on vielä nuori juhlapäivä. Suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat vuoteen 1917. Tuolloin 6.2. Norjan Trondheimissa järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Käsitellyistä aiheista tärkeimpiä olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.
Lue lisää
Saamen suvun laulu
Saamen suvun laulu (Sámi soga lávlla - Sääʹm sooǥǥ laaul - Säämi suuvâ laavlâ) on saamelaisten kansallislaulu. Laulun sanat on kirjoittanut saamelaisten merkkimies Isak Saba (1875–1921). Hän oli Finnmarkin Nessebystä (Unjárga/ Uuniemi) kotoisin ollut opettaja ja ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies.
Lue lisää
Saamelaisten kansallisjoiku
Trondheimin saamelaiskonferensissa vuonna 2017 päätettiin aloittaa työ saamelaisten kansallisjoiun asettamiseksi. Päätös kansallisjoiusta tehtiin seuraavassa saamelaiskonferenssissa Jällivaarassa vuonna 2022. Konferenssi valitsi saamen kansallisjoiuksi edesmenneen Áillohaksen, eli Nils-Aslak Valkeapään joiun Sámi eatnan duoddariid. Joiun alkuperäiskieli on pohjoissaame, mutta se on käännetty etelä-, luulajan-, inarin-, koltan- ja kildininsaamen kielille.
Lue lisää