Saamen kielet ja puhuma-alueiden rajat
Saamen kielestä puhuttaessa ei tarkoiteta vain yhtä kieltä. Saamen kieliä on tällä hetkellä 9-10, riippuen siitä, lasketaanko Venäjän alueelle sijoittuvan akkalansaamen sammuneen vai ei. Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jotka kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään. Ne ovat siis suomen kielen sukulaiskieliä.
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Pohjoissaame (davvisámegiella) on puhujamäärältään suurin saamen kielistä. Sitä puhutaan Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa. Inarinsaamea (anarâškielâ) puhutaan vain Suomessa, jossa sitä on perinteisesti puhuttu Inarijärven ympäristössä. Koltansaamen (nuõrttsääʹmǩiõll) perinteiset puhuma-alueet sijaitsevat Venäjällä Kuolan niemimaalla ja siihen rajoittuvilla alueilla, Suomessa ja Norjassa.
Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia, sillä niiden siirtyminen uusille sukupolville äidinkielinä on merkittävästi heikentynyt tai jopa katkennut kokonaan. Kielten uhanalaistumiseen on monia syitä, kuten suomalaisen uudisasutuksen leviäminen, toinen maailmansota ja kansakoulujen saapuminen Saamenmaalle. Asuntolakoulussa saamen puhuminen usein kiellettiin ja lapset olivat kuukausia poissa kotoaan. Saamen kielten elvytystoimet ovat kuitenkin olleet tehokkaita, ja niiden ansiosta uhanalaiset kielet ovat yhä elossa. Kielten elvytystyötä ovat tehneet muun muassa paikallisyhteisöt, saamelaiskäräjät sekä tutkijat. Erityisesti kielipesätoiminnalla on saatu hyviä tuloksia. Kielipesä on varhaiskasvatuspaikka, jossa lapsille puhutaan alusta saakka saamen kieltä, jota he eivät välttämättä ymmärrä alussa lainkaan. Koulussa lapset voivat mennä saamenkieliselle luokalle.