VALTIOIDEN RAJAT YLITTÄVÄ YHTEISTYÖ VAHVISTAA SAAMEN KIELIÄ JA YHTEENKUULUVUUTTA
Utsjokisuun koulu Tenojoen Suomen puoleisella rannalla ja Sirman koulu Tenon Norjan puoleisella rannalla ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä. Utsjoen ja Tenon kunnilla on myös päiväkotiyhteistyötä. Lapset oppivat tuntemaan toisensa jo päiväkodissa. Siksi yhdessä oleminen on heille helppoa ja heidän mielestään on hauskaa, että yhteistyö jatkuu myös koulussa. Tämä yhteistyö on aivan erityistä saamelaisalueella ja myös Norjan ja Suomen välillä. Koulut haluavatkin laajentaa yhteistyötä, joka on säilyttänyt saamen kieltä ja kulttuuria ja laajentanut lasten näköaloja.
Yhtenä tavoitteena on pyrkiä saamaan aikaan yhteinen saamelainen koulu, jossa on oma opetussuunnitelma. Tällöin koulujen välinen yhteistyö sujuisi paremmin ja yhteistyötä voitaisiin lisätä. Tällä hetkellä oppilailla on yhteisiä tunteja matematiikassa, saamen kielessä, musiikissa, liikunnassa, yhteiskuntaopissa kaksi päivää viikossa.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on asettanut yhdeksi tavoitteekseen saamelaisen kouluyhteistyön laajentamisen ja vahvistamisen. Tavoitteen suunnannäyttäjinä ovat Utsjokisuun koulu ja Sirman koulu. Norjan Saamelaiskäräjät perusti vuoden 2018 lopussa pohjoismaisen työryhmän (Rájáhis sámeoahpahus/Rajaton saamelaisopetus), joka lähti selvittämään asiaa ja valmisteli toimenpide-ehdotukset rajattoman saamelaisen kouluyhteistyön edistämiseksi. Raportti rajattomasta saamelaisopetuksesta julkistettiin Norjan saamelaiskäräjillä Karasjoella joulukuussa 2019. Raportti löytyy toistaiseksi pohjoissaameksi.
Raportin tavoitteena on ollut edistää saamen kieliä, saamelaista opetusta, saamelaisten sukuyhteyttä, yhteisiä elinkeinoja ja myös tulevaisuuden työmahdollisuuksia yli valtionrajojen. Samalla työn tarkoituksena on ollut opetushenkilöstöä, -asiantuntijoita ja huoltajia haastattelemalla selvittää, onko Saamelaisalueen kouluilla ja huoltajilla halua tehdä yhteistyötä ja mitkä asiat tulee ratkaista, jotta yhteistyö onnistuisi. Rajaton saamelaisopetus -työryhmässä ovat olleet mukana Suomen, Ruotsin ja Norjan puolen Saamelaiskäräjien lisäksi Utsjoen ja Sirman kouluyhteistyön edustajat. Raportin päätavoitteena on ollut tunnistaa ja koota kokemuksia ja mahdollisuuksia ja myös löytää esimerkkejä siitä, miten koulut ovat toteuttaneet kouluyhteistyötä rajojen yli. Raportin loppuun on koottu ehdotukset toimenpiteistä, jotka voivat auttaa rajattoman saamelaisen kouluyhteistyön aloittamisessa tai kehittämisessä ympäri Saamenmaata. Saamelaisia koskevaa opetuspolitiikkaa tulisi tarkastella ja toteuttaa siten, että saamelaislapset- ja nuoret saavat mahdollisuuden vahvistaa opetuksessa kieltään, identiteettiään ja kulttuuriaan valtionrajojen estämättä.
Raportin mukaan Saamelaisalueen kouluilla ja huoltajilla on halua rajoja ylittävään opetusyhteistyöhön. Vaikka kouluilla ei välttämättä ole ollut kovinkaan säännöllistä yhteistyötä, niin opettajat ja huoltajat näkevät tästä huolimatta suurta hyötyä siitä, että oppilaat ja opiskelijat tutustuvat toisiinsa rajojen yli. Haastatteluiden perusteella yhteiset tapahtumat ja toimet ovat vahvistaneet saamen kieltä, ja vaikuttaneet siihen, että valtionraja ei tunnu rajalta lainkaan. Lapset ovat myös oppineet tuntemaan naapurikylän asukkaita ja he tuntevat kuuluvansa molempiin kouluihin ja kyliin. Näiden lisäksi lapset ja nuoret oppivat myös naapurivaltion valtakieliä, ja tuntevat niiden oppimisen hyödylliseksi taidoksi. Esimerkiksi Kaaresuvannoilla (Gárasavvon), Karasjoella (Kárášjohka), Kautokeinossa (Guovdageaidnu), Hetassa (Heahttá), Tärnabyssa
(Deartna) ja Hattfjelldalissa (Árborde) on ollut yhteisiä aiheita ja toimia, kuten teatteria, poroerotuksia ja kirkossa käyntiä.
Lisätietoja:
Alvin Erke (8) sávvá álgit skuvlii Supmii, NRK Sápmi 31.1.2019
Utsjoen saamelaislapset käyvät koulua Norjassa – Opettajapula uhkaa oikeutta omaan kieleen 25.1.2019
Raportti rajat ylittävästä yhteistyöstä julkistettiin 12.12.2019